torstai 2. heinäkuuta 2015

Maailma hahmon silmin

 Stuck in Customs | A-NC-SA
Jatketaan vielä hahmoteemalla, sillä yksi tuolla vieraskirjassa esitetyistä aihetoiveista koskee hahmon luontia ja tahattoman pitkän tauon jälkeen on helpompaa alkaa valmiiksi ehdotetusta aiheesta. Syksyllä varmaan saan aikaiseksi blogata aktiivisemmin. Nyt tässä tuoreiden mansikoiden ja kermavaahdon ääressä intoutuin pohdiskelemaan yhtä foorumiroolipelaamisen suosikkielementtiäni – hahmon luomista.

Minusta yksi olennaisimmista seikoista hahmonluontia aloittaessa on muistaa että vaikka et olekaan kirjoittamassa romaania tai kirja-sarjaa luettavaksi ja arvosteltavaksi eikä foorumiroolipelausta muutenkaan pidä ottaa turhan vakavasti, olet silti aikeissa kirjoittaa lukuisia tarinoita hahmosta, tarinoita joista iso osa tapahtuu vuorovaikutteisesti toisten pelaajien ja näiden hahmojen kanssa. Joten kolmiulotteinen ja kunnolla suunniteltu hahmo alusta alkaen on kullanarvoinen. Niin pelitapahtumien ideoinnin kuin niiden kuljettamisenkin kannalta. Hahmohan on käytännössä väline jolla tarina kehittyy, sen lisäksi että hahmot ovat tarinan sydän.

Mielestäni on turhaa antaa massiivisten infojen tai vähän enemmän aikaa ja vaivaa vaativan hahmosuunnittelun häiritä tai latistaa kiinnostusta peliä kohtaan. Oman kokemukseni mukaan ne eivät tukahduta tai varsinaisesti rajoita kenenkään luovuutta vaan päinvastoin - kunnon pohja tekee pelimaailmasta ja hahmosta vahvemman ja helpommin pelattavan, ja silti jää reippaasti improvisoinnin ja luovan ideoinnin varaa.
Roolipelaus-elementin siihen mielestäni tuo se pääosin omaan hahmoonsa keskittyminen ja mahdollinen eläytyminen sekä vuorovaikutteinen ja osittain improvisoiva tarinoiden kuljettaminen, ja tuo erityisen hauska elementti on yhtä suuresti mukana oli pelimaailma tai hahmot miten paljon tai vähän suunniteltuja tahansa.
Toki siis kukin pelaa missä ja panostustasolla mitä itse kokee mielekkäimmäksi ja antoisimmaksi, eli en väitä ettäkö tämä itse suosimani tyyli ja näkemykseni olisi mitenkään ainoa oikea. Itse vain henkilökohtaisesti, intohimoisena luovana kirjoittajana, saan tällaisesta kaikkein eniten irti ja siksi tahdon suositella tämän kokeilemista ja neuvoa miten tästä saattaa saada paljon iloa.

 Toki on houkuttelevaa ja voi olla hauskaakin vain luoda pikaisesti kuoret ja kehittää hahmoa suurimmaksi osaksi improvisoimalla pelitapahtumien kautta. Mutta se tyyli voi herkästi johtaa ongelmiin kun yhdessä pelitapahtumassa päätät näin ja jossain toisessa sittenkin haluaisit noin. Ja jos pelejä on takana jo lukuisia, visiota on kovin huono homma lähteä yhtäkkiä dramaattisesti muuttamaan hahmon persoonaa sillä se loisi hirveitä ristiriitoja jo pelattujen pelien sisällön suhteen ja siten vaikuttaisi merkittävästi muidenkin kuin sinun hahmoihin. Improvisaatiovaraa toki kannattaa jättää ja siitä voi olla paljon iloa ja hyötyä, mutta rajansa kaikella.
Olisi siis hyvä tuntea hahmonsa kunnolla ja tietää millaisen siitä perustavanlaatuisesti haluaa – etenkin persoonana. Mutta koska persoona kulkee merkittävästi käsi kädessä menneisyyden/elämän tapahtumien kanssa, sitäkään ei kannata huitaista pikaisesti vain siksi että se kehittyy myös pelien myötä.

theirhistory | A-NC-SA
Pelaajan on tärkeää hahmonsa tuntemisen lisäksi tietää muutenkin mistä on kirjoittamassa. Eli kirjoittaa hahmoon asioista joista itsellään on vahvaa kokemusta tai joista on aidosti kiinnostunut ottamaan selvää taustutkimuksena, myös pelaamisen ohella. Sillä hahmo ei pysy realistisena ja uskottavana jos esittelyssä tai peleissä sepittää mitä sattuu vaikka hahmonsa on muka kyseisessä asiassa tietävä, taitava tai luonteva - tai jos hahmolla on joku sairaus tai muu erityinen elämäntilanne mutta pelaaja ei ole perehtynyt aiheeseen kunnolla. Ei kaiken toki tarvitse pilkuntarkasti realistista olla, mutta monet asiat ovat niin isoja että vaikuttavat paljon muuhunkin kuin kyseisen pelaajan hahmoon ja siksi on hyvä tietää mistä on kirjoittamassa.

Roolipelissä, oli persoonamuoto sitten rajoitettu näkökulma "minä" tai kaikkitietävä kertoja "hän", elämää ja maailmaa katsotaan olennaisesti hahmon näkökulmasta, yllätyksellisessä vuorovaikutteisuudessa. Se on paljon sujuvampaa jos tietää kuka on / kenestä kirjoittaa.

Tässä on kysymyksiä helposti pelattavan hahmon luomisen tueksi:

1. Keitä hahmosi perheeseen kuuluu? (Suhde, nimet, iät, ammatit, persoonista jotain? Ja millainen suhde hänellä on/oli näihin perheenjäseniin? Miksi hahmosi suhde perheenjäseneen X on mitä on ja miten se on vaikuttanut häneen?)
Tämä on tärkeää, vaikka kaikki olisivat kuolleita, koska perhe-elämä on se mistä ihmisen elämä alkaa ja asia/joukko joka vaikuttaa ihmiseen ei ainoastaan aikuisuuteen asti vaan läpi elämän. Siis perhehistoria vähintään lähimmän perheen jäsenten ja suhteiden kannalta on olennainen osa hahmon lähtökohtia ja kehitystä.

2. Missä hän asuu? (Mikä valtio ja kaupunki/kylä.)
On nimittäin paljon helpompaa kuljettaa hahmoa ympäri maailmaa/maata ja ihmissuhteissa kun tietää kotipesän sijainnin. Tämä ei totaalisessa ja täysin itsekehitetyssä fantasiamaailmassa yleensä vaadi kauheasti päänvaivaa. Mutta jos roolipeli sijoittuu kauas historiaan meidän maailmassamme niin kannattaa hieman selvittää aikomansa paikan senaikaista tilannetta.
Esimerkiksi King's Crossin kaupunginosa Lontoossa, Englannissa, on ollut enimmäkseen teollisuusaluetta eikä toipunut Toisen maailmansodan jälkeen vaan jäi köyhäksi ja 1980-lukuun mennessä siitä muodostui pahamaineinen huumeiden ja prostituution valtaama alue. Eikä tuollaiselle alueelle tietenkään kannata lykätä lapsiperhettä tai rikasta henkilöä ellei sitten nimenomaan suunnittele niille elämää pahamaineisella alueella. King's Cross saatiin siistittyä kunnolliseksi asuinalueeksi vasta 2000-luvun alkupuolella, jolloin sinne nousi lisää palveluitakin kuten hotelleja yms.
Tällaista taustatutkimustyötäkään ei kannata suotta ottaa rasitteena sillä sen aikana saattaa hyvinkin syntyä peli-ideoita tai uusia hahmovisioita.

3. Mitä hänen elämässään on tapahtunut jotta hänestä muodostui se persoona joka hän on? Ja ylipäätään mitä hänen elämänsä on sisältänyt?
Ei ole sellaista asiaa kuin ”normaali elämä” eli sen sivuttaminen tuollaisella tai vastaavalla lauseella ei ole järkevää. Jokaisen elämä on yksilöllinen ja lapsihahmonkin vuosiin voi mahtua monenlaista.
Ja tosiaan, persoona ja elämän tapahtumat kulkevat merkittävästi käsi kädessä joten jos luo persoonan ensin se on otettava huomioon elämänvaiheita visioidessa tai toisinpäin. Tietenkin niihin voi ja kannattaakin lisätä silti paljon muutakin kuin vain merkittävimmin linkittyvät jutut jotta hahmosta tulisi kokonaisempi.

4. Mitkä ovat hänen persoonansa hallitsevia piirteitä? Entä heikkouksia?
Voi olla paljon helpompaa visioida persoonaan vahvuuksia, mutta kannattaa muistaa että kolmiulotteinen ja realistinen persoona tarvitsee myös muutamia heikkouksia. Merkittäviä, sosiaaliseen elämään jossain määrin negatiivisesti vaikuttavia heikkouksia. Siis nimenomaan persoonapiirteiden joukkoon. Toki heikkouksia voi ja kannattaakin kehittää myös muunlaisia kuten esimerkiksi fobia tai fyysinen vamma tms.
Heikkouksia visioidessa kannattaa pitää mielessä että niiden olisi nimenomaan pysyttävä heikkouksina eikä niin että hahmo sittenkin pystyy suhtautumaan/toimimaan välittömästi asian lieventämiseksi/korjaamiseksi. Eli että ei tee heikkoudesta vain nimellistä ongelmaa saatika käänä sitä vahvuudeksi.

Piirteitä ei kuitenkaan kannata jättää vain näihin ääripäihin vaan visioida hahmon persoonakokonaisuutena. Tietysti piirteitä voi pelitapahtumien kautta syntyä lisää tai visiot muuttua jonkinverran, mutta vähintään peruspersoona ja jonkinlaiset selkeät ääriviivat olisi tärkeää olla varmuudella päätetty jo alusta asti. Et voi kirjoittaa kasassapysyviä ja uskottavia tarinoita jos et ole varma siitä millaisesta ihmisestä olet kirjoittamassa.

5. Mikä on hänen uskonnollinen näkemyksensä? Entä asennoitumisensa muiden uskonto-näkemyksiin?
Ihmiselohan pyörii syvästi ja laajalti tieteen ja uskonnon ympärillä ja siksi on hyvä tietää missä oma hahmonsa seisoo niiden suhteen ja kuinka suhtautuu maailmankuviin jotka eroavat hänen omastaan. Tässä asiassa on se hyvä puoli, että jos myöhemmin alkaa tuntua että haluaakin jotain muuta, sen pystyy milloin tahansa kirjoittamaan uudestaan pelien kautta koska ihmisen näkemykset ja uskonasiat luonnollisesti voivat elämän tapahtumien ja muiden ihmisten kautta muuttua.

6. Mikä on hänelle tärkeää elämässä? Ja mikä on hänen arvomaailmansa ja moraalintajunsa?
Nämä ovat tietenkin äärimmäisen tärkeitä elämän kirjoittamisessa, etenkin toteutuksessa jossa on paljon vuorovaikutteista tarinakerrontaa myös improvisoiden. Ja ylipäätään tapahtumaideointtia paljon vapaammin ja laajemmin kuin tiivistä romaania kirjoittaessa.

7. Mitä kiinnostuksenkohteita ja harrastuksia hänellä on?
Kiinnostuksenkohteet ovat tietysti kiinteä osa ihmispersoonaa ja lisäävät hahmon toisiin hahmoihin linkittämisen tai pelitapahtumien ideoinnin helppoutta, ja suorastaan harrastuksilla saa mukavaa lisämaustetta ja lisää pelimahdollisuuksia.

8. Onko hänellä mitään erityisiä lahjakkuuksia tai kykyjä?
Tällainen luo vieläkin enemmän pelimahdollisuuksia ja on mainio mauste hahmoon itsessään.
Esimerkiksi yhdellä omalla lapsihahmollani on poikkeuksellisen upea lauluääni lapsena ja varhaiseininä ja hän tykkää esiintyä perheen ja ystävien järjestämissä tapahtumissa/juhlissa ja koulun tapahtumissa. (Käytän hänen kuvinaan ja äänenään eräästä lapsilaulajaa joten saan esille kirjaimellisesti myös tämän lauluäänen.)
Toisella, yhdellä aikuisella hahmollani puolestaan on taitoja parissa japanilaisessa kamppailulajissa, tasolla jolla hän voisi jopa opettaa perustaitoja itsenäisesti. Tämän visioin tosin siksi että hän on ammatiltaan poliisi enemmän kuin että välttämättä haluaisin sille kyseiset taidot. Ne vaan ovat erityisen hyödyllisiä tuossa vaarallisessa ammatissa. Toisin kuin lauluääni, tuo on tietenkin opeteltu kyky mutta putoaa tämän kysymyksen alle koska kamppailu/itsepuolustuslajien osaaminen ei ole kovin yleistä jos nyt ei varsinaisesti harvinaistakaan.

9. Mitä tulevaisuuden haaveita/unelmia hänellä on? Tai mikä antaa hänelle voimia elämän vaikeina aikoina?
Jokaisella on vähintään haaveita, ja jotain suunnitelmia vaikka joskus välillä lipuisikin elämässä päämäärättömästi. Niiden kanssa pelien kehittely ja ideointi on helpompaa. Ja jokaisella on joskus synkkiä ja vaikeita aikoja henkisesti, joten on hyvä tietää hahmostaan niidenkin aikana.

10. Millainen hän on sosiaalisissa tilanteissa perheensä parissa? Entä ystävien? Entä tuntemattomien?
Meilä kaikilla on jonkinlainen eri ”naamio” jokaiseen soaiaaliseen ryhmään. Meillä ei ole tapana sanoa ja toimia täysin samoin perheenjäsenen kanssa tai läsnäollessa kuin silloin kun olemme vain ystäviemme kesken ja toisinpäin. Ja meillä on tapana olla erilaisia tuntemattomille kuin niille jotka jo tuntevat meidät jonkinverran. Toki kaikki eivät ole vieraskoreita ja sitäkin lienee eri tasoilla, mutta joka tapauksessa yleisesti ottaen emme yleensä ole täysin sama ihminen uusien tuttavuuksien edessä kuin läheistemme.
Tämä on mahdollisesti yksi haastavimpia puolia uskottavan ja realsitisen hahmon luonnissa, ja yksi harvoista puolista joita voi ja kannattaakin visioida pelitapahtumien kautta improvisoiden koska hahmo kohtaa lukuisia erilaisia ihmisiä ja tilanteita – mutta silti, jonkinlainen perusvisio ja ajatus näistä kannattaa pohtia valmiiksi jotta pääsee hyvin alkuun.

Mitä pidempi roolipelin yleinen aikajana on, sitä tärkeämpää on jaksaa visioida hahmonsa persoonaa ja merkittäviä elämänvaiheita kunnolla vähintään ajalta ennen sen aikajanan alkua. Tosi pitkän aikajanan kyseessä ollen myös sen ajalta. Esimerkiksi omassa roolipelissäni on yli 12 vuoden mittainen aikajana – ajatelkaa miten heikolla tai epävarmalla pohjalla esimerkiksi sen viimeiselle vuodella pelaamienn olisi jos ei olisi minkäänlaista pohjavisiota siitä mitä hahmon elämässä on tapahtunut sen 11 edeltävän vuoden aikana isoimmissa asioissa. Pitkällä aikajanalla jonkinlainen perussuunnitelma on olennaista etenkin jos/kun tarinoita kirjoittelee satunnaisessa aikajärjestyksessä eikä järjestelmällisesti janan alusta loppuun.

Hahmon persoonassa kannattaa ottaa huomioon myös se että roolipelit ovat vuorovaikutteista tarinakerrontaa. Esimerkiksi papupata joka puhuu lähes koko ajan eikä juurikaan anna toisille suunvuoroa tai malta kuunnella vastauksia kysymyksiinsä tms. toimii paljon paremmin tarinoissa jotka kirjoitat yksin. Koska vuorovaikutteisessa muodossa kirjoittajia ja juonenkäänteiden visioijia on kaksi tai useampi ja kekustelutilanteita olisi hyvä pystyä kuljettamaan rauhallisesti sekä jättää toisenkin hahmolle tilaa sanoa ja tehdä asioita ilman että se jää sinun hahmosi varjoon. Tuollainen persoona ei ole mahdoton roolipelihahmona, mutta ei välttämättä paras mahdollinen vaihtoehto.
Sama homma hiljaisten ja syrjäänvetäytyvien hahmojen kanssa – sellaistenkin luonteenpiirteiden suhteen kannattaa visioida hillitysti jotta hahmosi olisi edes kohtuullisen helposti lähestyttävä ja ettei vastapelaaja joutuisi aina oelmaan se aloitteen teekvä saatika tilannetta kuljettava puoli. Sellainen yksipuolisuus nimittäin imee inspiraation ja hauskuuden pelistä hyvin nopeasti.
Monenlaiset persoonat siis kyllä voivat toimia roolipelissä ja ovat tervetulleita – mitä värikkäämpi persoona ja hahmokaarti sen mukavempaa ja sitä enemmän pelimahdollisuuksia! Mutta liian ääripäähän ei kannata sosiaalisen kanssakäymisen perusteisiin vaikuttavissa persoonapiirteissä heittäytyä.

Kannattaa pohtia mihin asioihin hahmoesittelyn elämä/historia/menneisyys-osiossa keskittyy ja mitä asioita taasen kannattaa jättää vain omaan päähän, tekstinkäsittelyohjelmaan ja pelitapahtumien kerronta-osuuksiin. Ja mitä asioita kannattaa mainita mutta ehkä vain ohimennen. Elämän normaaleihin arkipäiväsiiin tapahtumiin ei kannata syventyä hahmoesittelyn tekstissä turhan yksityiskohtaisesti tai pitkästi, ellei kyseisen tapahtuman yksityiskohdilla ole hahmoon kehitykseen nimenomaisesti ja erityisesti vaikutusta ja merkitystä.

Eli pitkä teksti itsessään ei tee hahmosta kuin näennäisesti panostetun oloisen, ja yksityiskohtainen kuvailu esittelyvaiheessa jostain millä ei lopulta ole hahmosi kannalta (niin suurta) merkitystä ei anna kuvaa että hahmoa olisi suunniteltu huolella. Meinaan voihan sitä olla visioinut kaikenmaailman kissanristiäiset, lastentautien poteminet ja muut tosi yksityiskohtaisesti, mutta se ei itsessään tarkoita että vielä tuntisi hahmonsa tarpeellisella tavalla eikä sellaisista yleensä esittelyn lukijakaan saa irti mitään peli-ideoita synnyttävää.
Kannattaa siis harkita mistä yksityiskohdista esittelyssä saattaisi olla merkittävästi hyötyä pelitapahtumien ja/tai hahmojen välisten asioiden suhteen, ja mitkä taasen ovat enemmän itseäsi varten ja siten voisi hyvin kirjata ylös tekstinkäsittelyohjelma-tiedostoon omaksi tietolähteekseen. Toki hahmosta voi kertoa vähän muutakin, jottei esittelystä tulisi kovin virallisen ja töksähtelevän oloinen, mutta pointti siis on että keskittyisi sellaisiin olennaisimpiin juttuihin.
Muuta/Nippelitietoa-osioita tietysti harrastetaan ja ne ovat mukavia, mutta ei niihinkään kannata raapustaa hirmuista listaa kaikkea turhanpäiväistä vaan pohtia mitkä pikku mausteet ehkä olisivat kaikkein mielenkiintoisimpia, hyödyllisimpiä ja hahmoa yksilönä kuvaavimpia.
Pelitapahtumissa, hahmokyselyissä ynnä muissa sellaisissa pääsee kertomaan hahmostaan ja tämän elämästä periaatteessa ihan niin yksityiskohtaisesti kuin huvittaa ja sellaisista lukiessa ne jäävät paljon paremmin mieleenkin.

Joten, kolmiulotteisen, uskottavan ja lihaisan hahmon luominen on kohtuullisen aikaavievä prosessi mutta ei missään nimessä kamala. Sitähän on luomassa sellaista hahmoa mikä itseään kiinnostaa ja innostaa joten todennäköisimmin ajatustyö ja taustatutkimustyö on enimmäkseen mielenkiintoista ja mukavaa, ja lopulta pelien pariin päästessä on moninkertaisesti hauskempaa kun on vahva pohja jolle rakentaa lisäsuunnitelmilla ja improvisoiden.
Fountain_Head | CC BY 2.0

Hahmo-aiheeseen liittyen, Harry Potter-roolipelissäni on juuri meneillään ensimmäinen vuosittainen Hahmoäänestys! Siellä saa pelaajien lisäksi myös halukkaat vierailijat äänestää suosikkihahmoaan erilaisissa kategorioissa. Käykää siis toki tutustumassa hahmoihimme ja jos yhtään innostaa niin antamassa ääni suosikillenne! Olisi hienoa saada lisää äänestäjiä, sillä tällä hetkellä useassa osiossa on tasapeli kahden tai useamman ehdokkaan välillä ja kuitenkin voisi olla vain yksi voittaja per kategoria! Äänestysaikaa on vielä Halloweeniin asti, (31.10.2015) tai pidemälle jos tasapeli-tilanteita on vielä siinä vaiheessa. Joka tapauksessa, tervetuloa tutustumaan ainakin itse roolipeliin ja hahmoihin muuten vaan ja liittymään jos innostaa! :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti