keskiviikko 22. huhtikuuta 2015

Ylläpitäjän ilot ja vastuu

Blogeissa on usein merkintöjä siitä miten pelaajat joskus unohtavat että ylläpitäjäkin on vain ihminen, joten en suotta tee samoin. Ajattelin sen sijaan tehdä merkinnän pohtien sitä miten sama ongelma voi ja joskus tapahtuukin myös toiseen suuntaan; jotkut ylläpitäjät unohtavat että pelaaja ei ole vain pelaaja vaan myös ihminen.

Roolipelin ylläpitäjän rooli on paljon monitahoisempi kuin jotkut sitä ensimmäistä kertaa yrittävä ehkä tulevat ajatelleeksikaan - etenkin jos on silloin vielä nuori. Ylläpitäjän rooli kattaa paljon muutakin kuin valtaa ja kunniaa, eikä siihen hommaan pidä lähteä motiivinaan noiden kahden asian tavoittelu. Ylläpitäjän iloihin kuuluu pelimaailman ja foorumin perustaminen ja rakentaminen ja lopulta ylläpitäminen, toivon mukaan menestyvän roolipelin puikoissa säätäminen. Vastuu-puoli taasen keskittyy enimmäkseen peliporukan, pelaajien hyvään ja kunnioittavaan kohteluun. Muusikkokaan ei edistä uraansa ilman fanejaan.

Seuraavan tekstini pointin voi tiivistää muutamaan sanaan;
Ylläpitäjä = pelinjohtaja. Et ole kuningas/kuningatar etkä pelin ainoa panostaja, olet johtaja.

Ihan ensin kannattaa pohtia huolella, onko sinulla aikaa, kiinnostusta ja jaksamista ylläpitää yhteisöä vuosikausia. Myös siinä tapauksessa, ettei se saisikaan hurjaa jäsentulvaa. Onhan peliin liittyneelle innokkaalle pelaajalle todella inhottavaa jos ylläpitäjä katoaa tai peli lopettaa jo muutamassa kuukaudessa vain siksi ettei se saanut niin paljon pelaajia ja niin nopeasti kuin tämä oli haaveillut. Tai jos peli ja foorumi lopettaa vain siksi että ylläpitäjä menetti kiinnostuksensa tai inspiraationsa.
Tokihan elämäntilanteet vaihtelevat ja saattaa joskus käydä niin että ei kertakaikkiaan millään pysty enää pitämään roolipeliä, mutta sen ei tarvitse tuhota siihenastista sinun ja pelaajien työtä ja panosta. Harkitse vaikka voisitko siirtää ylläpitäjän oikeudet jollekin luotettavaksi ja kyseistä peliä arvostavaksi katsomallesi pelaajalle? Tai löytäisitkö ulkopuolelta jonkun sellaisen? Internetissä on ainakin kaksi hyvää keskustelufoorumia josta voi löytää apua, Miitti ja Foorumiroolipelit.fin:n keskustelualue.
Jos kuitenkin käy niin että ei löydy ketään sopivaa adoptoimaan projektia, sitten on pakko sanoa että kaikki hyvä päättyy aikanaan ja kiittää pelaajia panoksestaan. Silloin sen voi tehdä hyvillä mielin, tietäen että on tehnyt kaiken voitavansa.

Ilman pelaajia ja heidän panostustaan roolipeli ei ole roolipeli vaan vain sellaisen kuoret - oli yksin luomasi infopaketti ja sivusto sitten miten syväluotaava ja panostettu tahansa. Arvosta roolipelisi pelaajia, ja kunnioita heidän mielipiteitään ja panostustaan kaikessa suhteessa. On paljon asioita jotka roolipelin ylläpitäjän täytyy tehdä yksin (tai ylläpitäjätoverin kanssa), mutta olennaisesti se on sinun ja muiden pelaajiensa yhteinen projekti. Luonnollisestikin pelitapahtumien puolella, mutta se olisi hyvä pitää sellaisena myös pelimaailman kehittämisen suhteen.

Ei kuitenkaan kannata odottaa tai vaatia jok'ikisen pelaajan osallistumista ihan kaikkeen, tai samantasoista visiointi-innokkuutta jokaiselta eikä tuomita niitä jotka ovat hirmuisen innokkaita visioimaan. Hyvän ylläpitäjän ja peliporukan merkki on suvaitsevaisuus ja turhan stressaamisen olemattomuus. Että ymmärrettäisiin antaa toisten pelaajien olla oma itsensä ja visioida just niin innokkaasti ja paljon kuin huvittaa, ilman että kukaan tekee siitä itselleen henkilökohtaista ongelmaa vain siksi että sattuu itse olemaan erilainen tai ylläpitäjä.
Olisi hienoa jos pelaaja voisi tuntea olonsa vapautuneeksi ilman epäilystä/pelkoa että visiointi-innokkuudellaan ahdistaisi muita tai tahattomasti astuisi jostain syystä asemastaan epävarman ylläpitäjän varpaille. Jos pelaaja ei ala suoranaisesti määräilemään että asian X pitää mennä/muuttua juuri hänen mielensä mukaan tai valittamaan jos ei saakaan odottamaansa määrää kommentteja, niin minkääntasoisessa visiointi-innokkuudessa ei pitäisi olla mitään pahaa sen enempää toisten pelaajien kuin ylläpidonkaan silmissä.

Ylläpitäjällä on luonnollisesti pelimaailman kehityksen suhteen se lopullinen päätösvalta, mutta kaikilla pelaajilla pitäisi olla oikeus ideoida ja visioida sitä juuri niin paljon kuin haluaa - eri asia sitten mitkä ideat ja visiot menevät läpi ja millaisina versioina.
Olen vuosieni aikana pelaajana kokenut roolipelejä joissa ylläpito on asettanut Ideat ja ehdotukset-teemaisen alueen ja rohkaisee sen käyttöön, mutta sitten kun joku tulee vähänkin suuremmin tai vähänkin useammin sitä käyttämään niin tältä purraan pää poikki tai jopa potkaistaan ulos koko yhteisöstä. Paha, paha asenne.

Pelaajien arvostus ja kunnioitus on hyvä näyttää myös siten, että jos yhteisöön muodostuu yhteinen ongelma niin ei tee mielivaltaisia päätöksiä vaan reilusti kysyy ihan jokaisen pelaajan mielipidettä sen ratkaisun suhteen ja kannustaa rakentavaa keskustelula ja ongelmanratkaisua. Varsinkin jos kyseinen ongelmatilanne liittyy pelaajakunnan keskinäiseen toimeentulemiseen.

Toki pelaajalle on jäätävä vapaus olla antamatta mielipidettään, mutta jos sitä kysyy asiallisesti ja antaa hyvin aikaa miettiä ja vastata niin lyhyesti tai pitkästi kuin haluaa, en näkisi syytä miksi joku ei haluaisi. Jotkut pelaajat saattavat olla haluttomia puhumaan ongelmistaan suoraan toiselle pelaajalle tai julkisesti, mutta se ei anna oikutta kenenkään selän takana asioiden vatvomiseen. Mahdollisuuksien mukaan voi vaikka järjestää äänestyksen jossa pystyy nimettömästi painamaan äänestysnappia. Mutta itse ylläpitäjänä mieluummin kannustaisin pelaajakuntaa reiluun ja rakentavaan yhteiseen keskusteluun yksityisviesteillä, sillä jokainen hyvin kasvatettu ihminen osaa kyllä muotoilla ajatuksensa asiallisesti etenkin kun on kyse tekstimuotoisesta keskustelusta jossa voi rauhassa miettiä mitä kirjoittaa.
Tietenekään yhteisön jäsenten keskinäisiä ongelmia ei kannata alkaa julkisesti työstämään - tarvittaessa ylläpitäjä voi järjestää kaikkien pelaajien tai vähintään asianomaisten kesken yksityisen ryhmäkeskustelun ollen itsekin mukana siinä, mieluiten puolueettomasta ja rakentavasta näkökulmasta. Mielestäni se on paras keino rakentaa ja ylläpitää todellista hyvää yhteishenkeä.

Äärimmäistä ja nopeiten toimivaa ratkaisua - eli pelaajan tai pelaajien ulospotkaisua - kannattaa välttää viimeiseen asti. Itse asiassa, siihen ei kannattaisi turvautua muuta kuin toistuvassa, vakavassa sääntöjen-rikkomistapauksessa, mikä on mielestäni myös ainoa tilanne jossa potkut on oikeutettua antaa kysymättä muiden pelaajien mielipidettä. Jos pelaaja noudattaa pelin olennaisimpia sääntöjä ja käyttäytyy hyvin, ulospotkaisuun ei pitäisi olla syytä. Joka tapauksessa ei ole suositeltavaa olla ensimmäisenä uhkailemassa erotuksella saatika tehdä sitä, vaan pyrkiä olemaan rakentava ja selvittää mikä ongelman takana oikeastaan on ja olisiko kaikille mukavaa ratkaisua olemassa. Järkevät ihmiset kyllä löytävät yhdessä lievemmänkin ratkaisun isoihinkin ongelmiin, kun kunnolla ja rauhassa keskustellaan.

Miitti-foorumilla keskustelulssa "Mitä haluaisit muuttaa roolipelissä, jos voisit?", yksi osallistuja totesi:
"Tietysti, aina on kyse oikeiden ihmisten kanssakäymisestä ja silloin voi aina syntyä kränää sun muuta, eikä tietenkään niin että pelleiltäisiin vaan kokoajan, mutta sellainen... turha vakavuus olisi kiva jos poistuisi kokonaan, että lähestyttäisiin toisia lähtökohtaisesti ystävällisesti ja empaattisesti, edettäisiin rauhassa ja yritettäisiin etsiä kaikille mukavaa ratkaisua."

Mä henkilökohtaisesti pidän tuollaista järkevyyttä ja asennetta erityisen tärkeänä ominaisuutena ylläpitäjien puolelta, sillä jos ylläpitäjä ei kykene tuohon vaan tekee ongelmatilanteissa mielivaltaisesti jopa äärimmäisiä ratkaisuja...Se luo hirvittävän huonon käytösmallin muulle pelaajakunnalle, ja lisäksi saattaa luoda vähintään alitajuista epävarmuutta yhteisön keskuuteen yleisesti kun pelaajat huomaavat ettei ylläpitäjään voikaan luottaa kun on kyse pelaajien asiallisesta ja kunnioittavasta kohtelusta.
Yhteisön henki muodostuu koko porukasta ja jokainen on vastuussa omasta käytöksestään, mutta porukan johtajalla on suurin vastuu hyvän käytöksen ja todellisen yhteishengen kannustamisesta sekä itse esimerkillisesti toimimisesta. Yleisestikin, mutta etenkin ongelmatilanteiden ratkaisussa.
Siis vaikka ylläpitäjän on hyvä pitää itsensä mahdollisimman paljon pelaajien kanssa samalla tasalla ja viivalla, olisi hyvä myös muistaa että yllläpitäjän asema silti merkitsee paljon ja erityisesti yhteisön jäsenten kohtelussa.

Roolipelin säännöistäkään ei kannata tehdä turhan tiukkoja, jottei pelaajien luovuus tukahdu etkä itsekään suotta joudu vaivaamaan päätäsi turhuuksilla. Valmiiksi asetettu hahmomäärä-rajoitus per pelaaja ei myöskään välttämättä ole paras polku - riippuu toki roolipelistä, harkitse vaihtoehtoa luottaa siihen että pelaaja osaa arvioida omat voimavaransa. Ja etenkään aktiivisuusvaatimuksia ei kannata asettaa turhan korkeiksi saatika pitää siitä tiukkapipoisesti kiinni, sillä elämäntilanteita ja persoonia on monenlaisia. Hyvä aktiivisuustaso mahdollisimman pitkään on tärkeää, mutta ilmapiirin rentous ja yksilöllisten tilanteiden huomiointi on tärkeämpää. :)

Minä perustin ensimmäisen roolipelini ollessani noin parikymppinen juniori, tammikuussa 2005, se oli Harry Potter ja Liekehtivä pikari-kirjaan pohjaava nimeltä Wicked Game. Myöhemmin samana vuonna, kun kysiesen kirjan elokuvasovitus ilmiintyi elokuvateattereihin, laajensin sen toteutusta kattamaan osittain myös elokuvaversiota. Tuo peli menestyi mukavasti lähes kolme vuotta, mutta lopulta Pikarin juoni ei ollut enää edennyt tai muutenkaan toteutunut pirkiin aikoihin vaan kaikki pelasivat yleistä Potter-maailmaa. Joten pelaajien kanssa tehdystä yhteisestä päätöksestä, suljin sen ovet ja kukin siirtyi eteenpäin kuka minnekin.

Jos en vallan väärin muista, olin jo sen pelin aikaan ihan pidetty pelinjohtaja - vaikken varmastikaan mitenkään täydellinen enkä toki ole vieläkään. Ja jostain syystä myöhempinä vuosina kärsivällisyyteni heikosti menestyvien pelien kanssa oli huonoa ja varmasti tuotin pettymyksen muutamalle pelaajalle pelin lyhytikäisyydellä, mutta sitemmin myös virheestä oppinut. Sillä seuraavina vuosina perustin jälleen vuosia kestäviä pelejä oli menestystaso mikä tahansa, ja päädyin antamaan yhden hyvin menestyneen sen pitkäaikaisena moderaattorina toimineen haltuun, kun en enää jaksanut, joskin palasin takaisin puikkoihin muutaman kuukauden päästä tultuani tulokseen että vain siellä pelaamisen inspiraatio oli kuihtunut. Iän ja kokemuksen kertyessä alkoi myös sitkeyteni vahvistua ja lopetin roolipelin vasta jos se kuihtui pelaaja-aktiivisuudeltaan totaalisesti eikä millään saatu takaisin vauhtiin tai elämäntilanteeni vaati irti päästämistä, ja mahdollisuuksien mukaan pelaajien kanssa yhteisestä päätöksestä.

Nykyinen ainokaiseni, Harry Potter: Hogwarts Refounded, aloitti elämänsä 11/2008 ja siitä asti olen aktiivisesti työskennellyt sen eteen. Kolmisen vuotta se pyöri jotenkuten, kunnes kuihtui - myöhemmin totesin että todennäköisesti aikakautensa ja hyvin rajallisen aikajanansa vuoksi. Sillä kesällä 2013 tein valtavan uudistuksen, mistä eteenpäin se on saanut muutaman uskollisen pelaajan. Se on lempilapseni kaikista ikinä pitämistäni peleistä eikä sille näy loppua. Harry Potter on sydäntäni lähinnä oleva universumi ja tarina, joten nautin erityisen suuresti juuri tuollaisen roolipelin kehittämisestä ja pelaamisesta muiden fanien kanssa. :)

Susanne Nilsson  | CC BY-SA

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti